ADHD

Aktiivisuuden ja  tarkkaavuuden häiriössä lapsella on usein vaikeuksia keskittymisessä, aktiivisuuden säätelyssä sekä impulssien hallinnassa. ADHD-oireyhtymää on kolmea tyyppiä: 1. Tarkkaavaisuushäiriö, johon ei juurikaan kuulu ylivilkkautta (ADD) 2. Ylivilkkautta ja impulsiivisuutta, vähemmän tarkkaavaisuus vaikeuksia 3. Yhdistelmä molempia. Näiden lisäksi on yleistä, että lapsella on haasteita toiminnanohjauksessa ja itsesäätelyssä kuten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä. Lisäksi työmuistissa voi olla heikkouksia, jonka vuoksi oppimisessa voi olla joskus haasteita. Oppimisvaikeudet eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia ADHD-oireyhtymään. ADHD:n kanssa esiintyy usein samanaikaisesti muita häiriöitä, kuten autismikirjon häiriöt, tic-oireet ja aiemmin mainitut oppimisvaikeudet. 

Impulsiivisuus voi näkyä lapsessa vaikeutena odottaa omaa vuoroaan, lapsi helposti keskeyttää toisia ja hänellä voi olla vaikeus hillitä omia mielihaluja, lapsi voi toimia hyvin nopeasti miettimättä seurauksia

Tarkkaamattomuus voi näkyä lapsessa huolimattomuusvirheinä, vaikeutena keskittyä asioihin, voi olla vaikea noudattaa ohjeita tai saada asioita valmiiksi, kykenemättömyys tai vaikeus suunnitella omaa toimintaansa, lapsi voi myös vältellä tehtäviä ja unohduksia voi tulla helposti, tavarat voivat olla usein hukassa ja lapsi saattaa helposti häiriintyä erilaisista ärsykkeistä. 

Yliaktiivisuus voi näkyä lapsessa kiemurteluna istuessa, käsien ja jalkojen hermostunutta liikuttelua, vaikeus pysyä paikallaan, juoksentelua tai kiipeilyä sopimattomissa paikoissa, vaikea tehdä asioita rauhallisesti, lapsi on vauhdikas ja puhuu jatkuvasti.

Toiminnanohjauksen vaikeus voi näkyä lapsella vaikeutena tekemisen suunnittelussa, aloittamisessa ja motivaation ylläpitämisessä sekä oman toiminnan arvioimisessa. Vireystilan säätely voi olla hankalaa ja näkyä ylivireytenä tai väsymyksenä.

 Diagnoosin saamiseen vaaditaan lapsilla kuusi tai useampia tarkkaavuuden säätelyn oiretta ja/tai kuusi tai useampia yliaktiivisuus ja impulsiivisuusoiretta. Lisäksi oireiden tulee esiintyä useassa eri tilanteessa, silti niitä ei tarvitse olla kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Luotettava diagnoosi voidaan tehdä yleensä 5-6 vuoden iässä. Haasteet ja oireet voivat olla näkyvissä kuitenkin jo ihan pienestä asti ja niistä kannattaa keskustella neuvolassa. Ylivilkkautta kannattaa alkaa hoitamaan jo hyvissä ajoin, jotta perheen vuorovaikutus ja lapsen minäkuva sekä itsetunto eivät heikkene. 


Lähteet: Juusola M (2018) Levottomat aivot: ADHD ja Asperger vahvuuksina. Otava. Oksanen J & Sollasvaara R (2019) Esteille hyvästit! Opas autismikirjon sekä adhd- ja tourette-oireisten lasten kasvattajille. Esteetön lapsuus neurokirjon lapselle ja nuorelle 2017-2019 - hanke. Parikka J, Halonen-Malliarakis N & Puustjärvi A (2017) Vaikeudesta voimaksi : Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden huomioiminen koulussa. Finn Lectura.