Rauhoittuminen

Nepsypiirteitä omaavat lapset menevät helposti yliviritteinyystilaan. Toistuva ja jatkuva ylivirittyneisyys romahduttaa lapsen itsesäätelyä. Tämä näkyy lapsen vaikeutena säädellä tunteitaan, käytöstään ja ajatteluaan. Lapsi ei pysty itse säätelemään stressitilaansa, hän tarvitsee aikuisen apua siinä. 

Aikuisen tehtävä on auttaa lasta tunnistamaan tunneaktivoitumisen merkit ajoissa, jotta lapsi voi oppia ohjaamaan toimintaansa tilanteen kannalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Tunteen tunnistaminen ja kehollisten viestien huomioiminen ovat edellytys oman toiminnan säätelylle ja kyvylle hallita omaa mieltään. Aikuisen läsnäolo ja rauhallinen ohjaus auttava lasta kiinnittämään huomiota siihen, mitä ympäristössä ja itsessä tapahtuu. 

Aikuisen tehtävä on auttaa lasta pysähtymään ja tarvittaessa rauhoittumaan. Lapsi pystyy yleensä rauhoittumisen jälkeen jatkamaan toimintaansa tietoisesti säädellyssä tilassa. Rauhoittumisen hetkinä lasta kannattaa ohjata havainnoimaan omaa kehoaan kokonaisuutena: Hengitys, kehontuntemukset, ajatukset ja tunteet. Lapset tarvitsevat tähän aikuista ja harjoittelua. Lasta on hyvä ohjata yhteen valittuun kohteeseen kerrallaan.

Hengitys; erilaiset hengitysharjoitukset, ohjataan lasta hengittämään ilmaa nenän kautta sisään ja sitten suun kautta ulos. Aikuinen näyttää mallia ja antaa tahtia. tehdään näin esimerkiksi viisi kertaa.

Näköaisti; keskitytään hetkeen ja katsotaan mitä ympärillä näkyy, asioita kuvataan tarkasti, värit ja muodot tms. keskittyminen suunnataan näköaistiin. Aikuinen ohjaa ja kysyy tarvittaessa kysymyksiä lapselta, mitä lapsi näkee, miltä se näyttää, minkä värinen se on, minkä kokonen tms.

Kuunteleminen; keskitytään hetkeen, ohjataan lasta kuuntelemaan mitä ääniä ympärillä kuuluu. Keskittyminen suunnataan kuuloaistimuksiin.

Tuntemukset; keskitytään lapsen kehoon. Miltä kehossa tuntuu. Voidaan käydä erikseen läpi aikuisen ohjauksella kehon eri osia läpi. Aikuinen ohjaa ja esittää kysymyksiä tarvittaessa. tuntuuko varpaissa kylmältä/lämpöiseltä? Miltä ne tuntuvat? Puristaako, kutittaako tms. Keskittyminen suunnataan omaan kehoon.

Tunteet; Mikä tunne lapsella on. Aikuinen auttaa nimeämään. Miltä se tunne tuntuu? Missä se tuntuu? Voisiko sitä suurentaa tai pienentää, muuttaa jotenkin? pysähdytään tunteen äärelle, mitä se kertoo ja mitä sille voisi tehdä.

Ajatusten vieminen tiettyyn asiaan auttaa opettelemaan tarkkaavuutta sekä itsesäätelyä aikuisen opastuksella. Lapsi vasta harjoittelee näitä asioita. Huomion kiinnittäminen edellä mainittuihin asioihin antaa tilaa tarkkaavuudella ja tarkkaavuuden tietoinen suuntaminen auttaa ehkäisemään tunnekaappauksen.


Materiaali rauhoittumiseen

Rauhoittumiskeinoja kuvin

Alta löytyy kuvina keinoja rauhoittua tai toimia toisin, kun tekee mieli satuttaa toista.