Palautteen antaminen
Jokainen lapsi tarvitsee palautetta omasta toiminnastaan, sitä kautta lapsi oppii toimimaan toivotulla tavalla. Lapsi hakee huomion hyvällä, mutta jos sitä ei tule niin pahalla huomion yleensä saa. Huonosti käyttäytyvä lapsi saa usein negatiivista palautetta ja se ei ole lapselle hyväksi. Vanhempana on tärkeä miettiä, mitkä negatiiviset asiat voin jättää huomiotta ja antaa kehun positiivisesta toiminnasta. Lapsi oppii tällöin, että millainen toiminta tuottaa kehun, palkkion tai toivotun suorituksen. Positiivinen kohtaaminen tuo lapselle myönteisen tunnekokemuksen ja hän alkaa suosia sellaista toimintaa.
Persoonakehu on sellainen, jossa kehumme sitä mitä lapsi on ja sitten taas toimintakehu kohdistuu siihen, mitä lapsi tekee. Toimintakehu vahvistaa lapsen sinnikkyyttä ja uskoa siihen, että vaikka ei pääse toivottuun lopputulokseen, niin aina kannattaa yrittää. Harjoittelemalla oppii ja siihen tulee kannustaa. Kiinnitä siis erityistä huomiota toimintakehuun. Persoonakehu on tärkeää välillä, se voi kuitenkin luoda paineita suorittamisesta, on onnistuttava, sain kehun koska onnistuin tehtävässä olen siksi hyvä, lapsi ei silloin huomaa, että jo parhaansa yrittäminen on hyvä.
Ei-toivottuun käytökseen puuttuminen:
Käyttäytymisen säätelyn haasteet voivat näyttäytyä esimerkiksi aggressiivisuutena, jumittamisena tai muunlaisena ei toivottuna käyttäytymisenä. Lapsen kanssa on tärkeää sopia konkreettisesti, mikä on sallittua käytöstä ja mikä ei ole.
Kiellettäessä annetaan tilalle hyväksyttävä tapa toimia, esimerkiksi "kävely" kun ei saa juosta.
Huomiotta jättäminen eli sammuttaminen on tehokkainta ei-toivotulle käytökselle. Tätä voidaan käyttää tilanteissa joissa ei ole vaaraa lapselle tai muille. Fyysiseen satuttamiseen tai tavaroiden rikkomiseen täytyy puuttua välittömästi, estämällä toiminta.
Kaikenlaiset hyvät hetket kannattaa huomioida, myös aivan millisekunnin mittaiset. Se mihin kiinnittää huomiota vahvistuu!