Toiminnanohjaus

Toiminnanohjauksella tarkoitetaan havainto-, muisti-, ja liiketoimintojen yhdistämistä tavoitteelliseksi toiminnaksi, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy toimimaan tarkoituksen mukaisesti ja itsenäisesti. Toiminnan ohjaus pitää sisällään aloitteellisuuden, joustavuuden, suunnittelun, käyttäytymisen, organisointikyvyn sekä palautteen vastaanottamisen ja sen hyödyntämisen.

Aloitteellisuus on kykyä tuottaa ideoita, suunnitella ja käynnistää jonkin toiminta. Lapsi pystyy suunnittelemaan etukäteen omaa toimintaansa esimerkiksi autoleikissä rakentamaan autoradan. Lapsi pystyy etukäteen miettimään, mihin asettaa mitäkin ja mitä tarvitsee leikkiin. Lapsi jolla ei ole kykyä aloitteellisuuteen voi keksiä leikin mutta ei pysty toteuttamaan sitä ilman aikuisen apua. 

Joustavuus on kykyä muokata omaa toimintaansa tilanteen vaatimalla tavalla. Lapsi osaa sopeutua helposti muutoksiin. Lapsi joka on joustamaton ei halua kokeilla uusia asioita, hän saattaa juuttua epäolennaisiin asioihin ja on hyvin vaikea sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Joustamattomuus voidaan helposti tulkita haluttomuutena joustaa vaikka kyse on siitä, että lapsella ei ole keinoja reagoida muuttuviin tilanteisiin.

Suunnittelu on kykyä asettaa tavoitteita ja muodostaa mielikuvia toiminnoista, joiden avulla päästään tavoitteeseen. Tarvitaan myös kykyä hahmottaa toimintavaiheet ja sekä ajan hahmottamista. Lapsi jolla suunnittelu on vaikeaa voi saada asian aloitettua mutta lopputulos ei ole halutunlainen. Lapsi ei hahmota, mitä hänen tulisi tehdä päästäkseen tavoitteeseen. 

Käyttäytymisen säätely eli toimintayllykkeisiin vastaamisen säätelykyky on kykyä vastustaa häiritseviä sisäisiä tai ulkoisia ärsykkeitä. Lapsi joka hallitsee tämän pystyy välttämään asioita, jotka ovat kiellettyjä ja malttaa tehdä asian loppuun, joka on menossa ja kuunnella ohjeet loppuun. Lapsi jolla on haastavaa säädellä toimintayllykkeisiin ryhtymistä voi keskeyttää oman toiminnan, kun näkee jotakin mielenkiintoista. Lapsi voi puhua päälle, ei malta odottaa ohjeita loppuun vaan kysyy jo lisäkysymyksiä. Keskittyminen tavoitteeseen voi olla vaikeaa.

Organisointikyky on kykyä järjestelmälliseen toimintaan. Sen avulla jäsennetään ajatuksia, ideoita, tunteita, toimintaa ja vastuuta. Lapsi pystyy viemään asiat loppuun, eikä niihin kulu kohtuuttomasti energiaa. Lapsi löytää tavarat hyvin ja tietää mistä ne löytää. Lapsi jolla on organisointikyvyn kanssa haasteita kadottaa helposti tavaroita ja voi tehdä montaa asiaa yhtä aikaa ja tehtäviä epäloogisessa järjestyksessä. Pilkottujenkin ohjeiden mukaan toimiminen voi olla lapselle vaikeaa.

Palautteen vastaanottaminen ja hyödyntäminen eli oman toiminnan muuttaminen palautteen mukaan. Monelle lapselle tämä on haastavaa ja vielä aikuisillekin. Lapsen voi olla vaikea ottaa vastaan sekä positiivista että negatiivista palautetta. Lapsi voi reagoida palautteeseen suuttumalla vaikka se olisikin hyvää. 

Toiminnanohjaukseen tukikeinoja

Lasta on tuettava, jotta toiminohjauksen pulmat aiheuttaisivat mahdollisimman vähän haittaa lapsen elämälle.  Toisto, järjestelmällisyys ja ennakointi ovat tärkeimmät asiat muistaa!

Ajan hahmottamisen tukeminen:

Lapselle selkeä päivärytmi tukee ajan hahmottamista. Arjen toiminnot kuten ruokailu, ulkoilu ja nukkuminen hahmottamat päivää ja on tärkeää, että ne tapahtuvat aina samassa järjestyksessä ja samoihin aikoihin päivittäin.

Päivän rytmin voi hahmottaa lapselle kuvilla. Lapsen kanssa on tärkeää käydä läpi, mitä mikäkin kuva tarkoittaa. Lapsi on hyvä ottaa mukaan myös kun määritellään aikoja, koska mikäkin tapahtuu. 


Tehtävien pilkkominen:

Lapselle voidaan pilkkoa tehtävät hyvin pieniin osiin. Tässäkin voidaan käyttää apuna kuvia. 

Osiin voidaan pilkkoa esimerkiksi pukeminen, aamutoimet, iltatoimet ja koulutehtävät tms. 

Ennakoiminen siirtymä- ja muutostilanteissa:

Ennakointi tukee tulevien tapahtumien jäsentämistä etukäteen. Kuvat ja päiväjärjestys/viikkojärjestys auttavat lasta ennakoimaan. Aikuisetkin käyttävät kalenteria apuna asioiden muistamiseen. Mikäli päivä/viikkokalenteriin tulee muutos, laitetaan uusi kuva siihen ja jutellaan lapsen kanssa etukäteen, mitä se tarkoittaa.

Lapsella voi käyttää apuna ajastinta tehtävien suorittamiseen. Esimerkiksi timetimer, josta lapsi näkee konkreettisesti paljonko on aikaa leikkiä ja sitten pitää lähteä tms. 

Mouse timer tai Visual Timer sovelluksen voit ladata puhelimeen, ne ovat ilmaisia. Timetimereita myydään tavarakaupoissa ja nettikaupoissa. Munakello on myös toimiva ajastin, mutta siitä ei näe aikaa niin konkreettisesti kuin timetimeristä. Myöskin tiimalasia voi käyttää ajastimena.

Kokeilemalla pitkäjänteisesti eri ajastimia löydätte varmasti lapselle parhaiten toimivan. Pelkkä ajastin ei riitä, lapsi vaatii aikuisen selkeää ohjeistusta ja tukea.

Materiaalia toiminnanohjaukseen

Toiminnan jaksottaminen

Alta löydät jaksottamiseen kuvatukea. Aloitus, tekeminen, tauko, lopetus. Lapsen voi olla helpompi ryhtyä toimeen, kun hän näkee, mitä vaiheita tehtävässä on. Lapsi tarvitsee tässä aikuisen opastusta. Käytä apuna ajastinta kuvien lisäksi.

Järjestelmällisyyden tukeminen

Alta löydät kuvia, joita voit käyttää osoittamaan tavaroille oikeat paikat. Näin lapsen voi olla helpompi hahmottaa, mistä löytyy mitäkin ja mihin tavara kuuluu.

Palkkiotaulut

Lapsilla palkkiot ja kannustaminen ovat tehokkaita keinoja saada hänet toimimaan toivotulla tavalla. Alta löydät muutamia erilaisia palkkiotauluja. Sovi lapsen kanssa selkeät säännöt, millaisesta asiasta merkin saa. Muista konkreettiset asiat, hyvä käytös ei kerro lapelle mitään. Merkkejä ei koskaan vähennetä, vain hyvät asiat huomioidaan.