Autismikirjon häiriöt

Autismikirjon häiriössä keskeisiä oireita ovat vaikeudet vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ei-kielellisessä kommunikaatiossa ja kyvyssä luoda, ylläpitää ja ymmärtää ihmissuhteita sekä toistavaan käyttäytymiseen liittyvät erityispiirteet. Näitä voivat olla kaavamaiset, toistuvat rutiinit ja erityiset kiinnostuksen kohteet. Lisäksi autismikirjoon on liitetty oireeksi poikkeava tapa kokea erilaisia aistiärsykkeitä. 

Tautiluokituksessa ollaan siirtymässä autismikirjon häiriö diagnoosiin ja esimerkiksi aspergerin diagnoosi jää pois kokonaan ja diagnoosina käytetään pelkästään autismin häiriö. 

Vaikea-asteinen autismi oireet ilmenevät jo ensimmäisen elinvuosien aikana. Tyypillisiä oireita voivat olla, että lapsi ei reagoi puheeseen, omaan nimeensä tai puheenkehitys viivästyy eikä lapsi ota katsekontaktia tai ole kiinnostunut toisista lapsista. Lapsi ei käytä eleitä tai ilmeitä vastavuoroisesti. Lapsi voi olla kiinnostunut erikoisista asioista kuten esimerkiksi valoista eikä muista ihmisistä tai leluista. Lapsi ei välttämättä leiki leluilla vaan tutkii niiden yksityiskohtia tai sitten leikki on hyvin mekaanista tai toistaa samaa kaavaa aina. 

Keskivaikea autismikirjon häiriö tunnistetaan usein leikki-iässä. Lapsella voi olla joitakin samoja piirteitä kuin vaikea-asteisessa häiriössä mutta lievemmässä mittakaavassa. Kyky kontaktiin ja kommunikointiin on kuitenkin parempaa kuin vaikea-asteisessa autismissa. Haasteet tulevat näkyviin selvimmin tuetuissa tilanteissa kun täytyisi toimia tietyllä tavalla.

Lievempiä autismikirjon häiriöitä saatetaan alkaa epäillä vasta kouluiässä. Haasteet näkyvät usein sosiaalisissa suhteissa. Kiinnostus toisia kohtaan on vähäistä, lapsi saattaa touhuta mielellään yksin kuin muiden seurassa. Lapselta voi uupua empatian puute, rutiinit ovat hyvin voimakkaita ja lapsi pitää niistä tarkasti kiinni ja vastustaa voimakkaasti muutosta. Lapsella voi olla erityisiä mielenkiinnonkohteita, jotka ovat puheissa ja leikeissä jatkuvasti. Vuorovaikutus muiden kanssa voi olla erikoista, lapsen puhe voi olla hyvin muodollista tai pikkuvanhaa sekä eleet ja ilmeet niukkoja. Lapsen voi olla vaikea ymmärtää muiden ajattelua, toimintaa ja tavoitteita. Lapsi saattaa höpöttää omia juttujaan piittaamatta muiden kiinnostuneisuudesta. Lapsi saattaa juuttua asioiden yksityiskohtiin ja väitellä loputtomiin pikkuasioistakin. 

Autismikirjon häiriöiden diagnosointi perustuu tyypillisten oireiden esiintymisen selvittämiseen. Diagnosoinnissa käytetään oireita kartoittavia kyselyitä ja tehtäviä sekä havainnointitutkimuksia.

Lähteet: Oksanen J & Sollasvaara R (2019) Esteille hyvästit! Opas autismikirjon sekä adhd- ja tourette-oireisten lasten kasvattajille. Esteetön lapsuus neurokirjon lapselle ja nuorelle 2017-2019 - hanke. Parikka J, Halonen-Malliarakis N & Puustjärvi A (2017) Vaikeudesta voimaksi : Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden huomioiminen koulussa. Finn Lectura.